Saimme nauttia kolme päivää "tuulahdusta Kajaanista" ystäväni Mervin vieraillessa täällä Hanoissa (ja jatkaen matkaa Bangkokiin). Kuten aina, palasimme lapsuuteen, kikattelimme, kiusoittelimme siippojamme, ja vähän vouhotimme. Näinhän se menee hyvien ystävien kanssa. Välimatka on vain hidaste ystävyydelle.

Minulla oli myös aikaa viettää päivä, tai ainakin puoli päivää, Hanoin keskustassa. Tämä on harvinaista herkkua, kuten olen aiemminkin kirjoittanut. Nyt tuntuu, että tähän maahan ja kaupunkiin ihastuu "ihan pikkuisen" koko ajan enemmän. Vaikkakin kuten varmasti olette ymmärtäneet, niin kohtalaisen pitkään tämä ihastumisen alkaminenkin on kestänyt. Kunpa vain liikenne olisi hieman rauhallisempaa, niin voisi ajatella viettävänsä vaikka sunnuntaipäivää lastenvaunuja työntäen, mutta ei taida oikein olla realistista! Joka tapauksessa tein mainioita ostoksia: aurinkolasit vahvuuksilla 16 dollaria (US), silkkisiä tilkkutäkkityynynpäälisiä 6 dollarilla, sekä aivan upeita vietnamilaisia punapaitoja keltatähdellä varustettuna kahdella dollarilla (huippulaatua!), joilla tulemme ilahduttamaan osaa teitä kesällä. Varokaa vain.

Tänään olen puoli päivää vapaalla tällä kehumallani vapaalla, jota on siis vuodessa 7 päivää ja jota saa käyttää perhetarkoituksiin. Olemme lähdössä ottamaan Toivolle vuosirokotuksia (kuten koiranpennulle konsanaan, tosin ei penikkatautia eikä parvorokotetta!!), ja odottelen nuoren herran heräävän. Kiitoksia kaikista syntympäpäiväonnitteluista. Lauantaiset kekkerit olivat rajut, kuppeja kaatui, kuten lastenjuhlilla konsanaan, vaikka paikalla olikin vain kolme lasta, loput noin parikymmentä olivat aikuisia. Lahjat olivat pääsääntöisesti lelupainotteisia, kuten olimme toivoneetkin.

Huomenna on kuulema helatorstai, ja teillä suomalaisilla on lomapäivä, niinkös? Nauttikaapa siitä!